Tietoa kirkastamassa: Eduskuntavaalien tulosjakaumat

Lisätietoa ↓
Navigointivalikkoon ↓

Eduskuntavaalien tulosjakaumat

julkaistu Suomi, politiikka, vaalit

Tämä työkalu esittää vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaalien tulokset äänestysalueittain. Kaksiulotteinen hajontakuvaaja mahdollistaa erilaisten tulosten – kuten puolueiden kannatuslukujen – riippuvuuksien tutkimisen. Maailmalla vastaavia kuvaajia käytetään esimerkiksi vaalivilpin tunnistamiseen – Venäjän vuoden 2011 vaalien vastaavassa kuvaajassa erottuu joukko äänestysalueita, joissa äänestysaktiivisuus on 100% ja liki kaikki äänet menevät valtapuolueelle.

Työkalua käytetään seuraavasti:

  • Jokainen piste kuvaajassa vastaa yhtä äänestysaluetta. Äänestysalueen väri on sitä kirkkaampi, mitä tiheämmässä äänestysalueita on. Osoittamalla pistettä näet alueen nimen, kunnan, ja vaalipiirin.
  • Ulottuvuuskohtaiset histogrammit hajontakuvaajan reunoilla kertovat, miten äänestysalueet ovat jakautuneet suhteessa kyseiseen ulottuvuuteen.
  • Esitettävät ulottuvuudet voi valita valintalaatikoista kuvaajan reunoilla. Laatikoista löytyy ensin ensin vuoden 2015 tiedot, ja sitten vuoden 2011 tiedot niiltä äänestysalueilta, jotka ovat edelleen olemassa. Huomaa, että äänestysalueen koko on voinut muuttua näiden vuosien välillä, joten yksittäisen alueen tulokset saattavat muuttua huomattavastikin.
  • Prosenttiarvoiset tulokset esitetään oletusarvoisesti niin, että koko 0%-100%-skaala mahtuu kuvaajaan. Painamalla lukkosymbolia (🔒) akselin päässä saat tarkennettua akselin välille, jolta oikeasti löytyy havaintoja. Tämä on hyödyllistä erityisesti pienpuolueiden kannatusta tutkittaessa.
  • Jos valittuna on kaksi prosenttiasteikollista akselia, taustan väri kertoo, kumpi prosenttiluku on suurempi. Vaaleampi pohjaväri tarkoittaa, että pystyakselin prosenttiluku on vaaka-akselin prosenttilukua suurempi.

Mielenkiintoisia esimerkkejä aineistosta:

Ei vaalivilppiä Suomessa!

Keskustan kannatus vaaka-akselilla, äänestysaktiivisuus pystyakselilla

Kuvaajasta ei erotu jälkiä vaalivilpistä. Kaikilla äänestysalueilla näyttää siis olevan puhtaat jauhot pussissaan. Ei yllättävä tulos, Suomessahan on yksi maailman toimivimpia vaalijärjestelmiä!

Keskusta petrasi lähes kaikkialla

Keskustan kannatus 2011 vaaka-akselilla, kannatus 2015 pystyakselilla

Lähes kaikki äänestysalueet ovat vaaleamman sinisen puolella, eli Keskustan kannatus on ollut suurempaa vuonna 2015 kuin 2011 liki jokaisessa Suomen äänestysalueessa. Puolueen kannatus on siis kasvanut erittäin laaja-alaisesti.

"Punavihreä kupla"

Vasemmistoliiton kannatus vaaka-akselilla, vihreiden kannatus pystyakselilla

Vasemmistoliiton ja vihreiden kannatus muodostaa suppilon, joka laajenee moneen suuntaan ja hiippuu verrattain nopeasti… paitsi aivan kuvaajan ylälaidassa. Paljon puhuttu “punavihreä kupla”, eli Helsingin Vallila, Kallio, ja muut lähialueet, erottuvat tässä mielessä selkeästi muusta Suomesta.

Matalampi äänestysaktiivisuus ja perusuomalaisten kannatus korreloivat

Perussuomalaisten kannatus vaaka-akselilla, äänestysaktiivisuus pystyakselilla

Pääsääntö näyttäisi olevan, että perussuomalaisten kannatus äänestysalueella on sitä korkeampaa, mitä matalampi alueen äänestysaktiivisuus on.

Perusmultaviikate?

Keskustan kannatus vaaka-akselilla, perussuomalaisten kannatus pystyakselilla

Mielenkiintoisimpia tästä aineistosta löytyviä kuvioita on “perusmultaviikate”, eli perussuomalaisten ja keskustan kannatusprosenttien muodostama kuvio. “Viikatteen” varren muodostavat Etelä-Suomen kunnat, joissa keskustalla on vain hyvin vähän kannatusta. Viikatteen terä muodostuu enemmän maaseutualueista ja pohjoisemmista kaupungeista. Molemmat osat kuviota ovat erikseen hyvin säännönmukaisen näköisiä, mutta erottuvat toisistaan terävästi!

Samankaltaisia, mutta ei aivan yhtä selkeitä kuvioita voi nähdä visualisoinnista myös perussuomalaisten ja SDP:n sekä perussuomalaisten ja kokoomuksen välillä.

Materiaalia ja viitteitä